"Mä tajusin pari viikkoa sitten rakastuneeni suhun"

Aten kertoessa Södelle tunteistaan, Söde sanoo, ettei ole vielä valmis seurustelemaan. Tämän jälkeen Atte ja Söde eivät puhu kuukauteen, koska Attea hävettää. Söden kävellessä häntä vastaan hän vain katsoo maahan ja tervehtii nopeasti. Attea harmittaa, että meni pilaamaan mahdollisuutensa Södeen etenemällä liian nopeasti ja elää tunteidensekaista elämää. Yhtenä iltana Atte kerää rohkeutensa ja soittaa Södelle. He sopivat tapaavansa kolmisin, koska haluavat ottaa myös Järven mukaan.

Tavatessaan he päättävät mennä käymään Hapan haudalla. Siellä he puhuvat ja sanovat vielä asiat, joita olisivat halunneet sanoa Hapalle. Se antaa heille helpotuksen, ihan kuin Hapa kuulisi heidät pilvien päältä. Järven lähtiessä pois Söde ja Atte jäävät kahdestaan. Silloin Söde kertoo, että on ajatellut Attea vaikka he eivät olekkaan olleet tekemisissä vähään aikaan. Hän oli tajunnut, että on rakastunut Atteen.

Sillä hetkellä Atte nostaa Söden ilmaan ja suutelee häntä. Samassa ukkospilvi jyrähtää ja alkaa sataa kaatamalla. ”Niin Hapan tapaista”, Atte ja Söde nauravat ja lähtevät onnellisina käsikädessä pois.

Atte, Järvi ja Söde alkavat pikkuhiljaa elää normaalia elämää. He pääsevät yli onnettomuudesta ja heitä lohduttaa ajatus siitä, että Hapa näkee heidät ja naureskelee heille taivaasta.

Lukukokemus kirjasta oli mielenkiintoinen. Ei tullut yhtään tylsistynyt olo ja oli mukava seurata, miten Aten elämä lähtee uudestaan hyvään suuntaan ja hän saa Söden itselleen.